Tässä kolumni, jonka lähetin melkein viikko sitten paikalliseen Keski-Uusimaahan, mutta ei taida läpäistä seulaa, mikä lienee syynä?
Valtuustokauden vaihtuessa
Joulukuun alun Tuusulan kunnanvaltuuston päätös siitä, että matalan kynnyksen nuorten palvelupiste eli nuorisoasema sai työntekijäresurssit ja voi jatkaa toimintaansa vaihtuu huoleen sen toiminnan suuntaviivoista jatkossa. Kannattamani organisaatiouudistus onkin johtamassa varsinkin kyseisen nuorten palvelun kohdalla toiminnan muuttumiseen hyvinkin radikaalisti - tilat vaihtuvat ja alkuun työntekijöitäkin palkataan valtuuston päätöstä vähemmän? Tiukan talouden nimissä valtuuston linjaukset kumotaan vajaassa kahdessa kuukaudessa puhtaasti virkamiestyönä vuodenvaihteen demokratiatyhjiön aikana, ilmeisesti ilman yhdenkään luottamuselimen käsittelyä?
Nuorisoaseman nykyinen tila liikerakennuksessa irrallaan muista virastotiloista on nuorten ja perheiden taholta koettu hyväksi, mutta siihen halutaan nyt muutos. Sosiaalitoimistosta vapautuu työhuoneita, joten kunnan omien tilojen tehokkaan käytön, käytännöllisyyden, työturvallisuuden ja mm kulunvalvonnan perusteella 12-18 vuotiaiden nuorten oma piste siirretään sosiaalitoimen käytävälle. Tiloissa on toki turvallista toimia ja asioida, sillä nuoret ja perheet ilmoittautuvat ensin vartijalle, kertovat millä asialla ovat ja siitä heidät ohjataan ystävällisesti eteenpäin.
Puheet ja esitykset joko nykyisten tilojen tehokkaamman käytön puolesta tai uuden halvemman ja pienemmän, mutta erilllään virastoista olevan tilan etsimiseksi kaikuvat kuuroille korville, se ei ole niin tehokasta. Taloustaito-Tuusulassa asiat tehdään tehokkaasti ja sitähän sekä aikuisten päihdepalvelujen että nuorisoaseman siirtäminen vartijan taakse toki on, sillä korkeampaa kynnystä palveluihin tuloon on vaikeaa enää keksiä - tehokkuus on siis huipussaan.
Vääränlainen tehokkuus saattaa johtaa tilanteeseen, jossa palveluihin hakeutumisen kynnys entisestään nousee, eikä sinne hakeuduta ennenkuin on pakko eli jonkinsortin kallista korjausta vaativa katastrofi on jo kasassa. Onko Taloustaito-Tuusulassa hienompaa karkottaa asiakkaat kankealla viranomaistoiminnalla ja korjata kalliita katastrofeja kuin ehkäistä niitä ennalta ja tarjota helposti lähestyttäviä palveluja lähellä kuntalaisen arkea? Kynnystä riittävästi nostamalla karkotetaan juuri ne asiakkaat, joille kevyempi tuki riittää ja jotka pääsevät jatkamaan matkaa kohti yhteiskunnalle tuottavaa aikuiselämää kevyemmän tuen avulla.
Mielenterveyteen tai päihteidenkäyttöön liittyvissä pulmatilanteissa kynnys avun tai tuen hakemiseen on usein jo itsessään korkealla. Luterilaisen kasvatuksen saanut suomalainen kun ei hevin voi omaa mahdollista hetkellistä tai pidempiaikaistakaan pulmaansa paljastaa ja hakea siihen tukea, vaan porskuttaa eteenpäin työssä ja koulussa urakoiden veren maku suussa ja kulisseja kannatellen, maksoi mitä maksoi. Kunnes kaikki kaatuu.
Sekä kunnan kokonaistaloutta että kuntalaisten inhimillistä hyvinvointia ajatellen kustannustehokasta ja viisasta on ainoastaan se, että palvelut ovat hyvin kuntalaisten tiedossa (palveluista tiedotetaan hyvin, kaikissa kunnan palveluissa palveluohjaus toimii), yhteistyötä tehdään ja kehitetään hyvässä hengessä ja palveluihin pyrkivän edessä oleva "ulkoinen" kynnys on mahdollisimman matala silloin kun oma "sisäinen" kynnys on vihdoin onnistuneesti ylitetty. Oikeanlainen ja mahdollisesti kevyempi tuki oikea-aikaisesti säästää sekä inhimillisesti että euroissa, panos-tuotossuhde toimii.
Tilojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen on tiukan talouden aikana tärkeää ja siihen mm. nuorisoaseman nykyisten tilojen suhteen on olemassa oivia mahdollisuuksia, näitä on ideoinut mm. erittäin aktiivinen ja fiksu nuorisovaltuustomme omassa kannanotossaan, jonka he ovat toimittaneet uudelle sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Toivottavasti kannanotto saavuttaa kohteensa. Nuorisovaltuusto esittää nuorisoaseman palvelujen laajentamista nykyisissä tiloissa ja mahdollisuutta hyödyntää tiloja mm erityisnuorisotyön tarpeisiin, tilojen sijainti on niin hyvä. Mikä loistava mahdollisuus; mutta vaatii motivaatiota ja rohkeutta olla luova ja uskaltaa ylittää eri toimialojen rajoja rohkeasti - asiakaskunnassa on yhtäläisyyksiä enemmän kuin sosiaalipalveluiden kanssa ja mahdollisuus näin tiivistää yhteistyötä. Moinen uskallus ja avarakatseisuus kuntasektorilta taitaa valitettavasti edelleen puuttua, on helpompi mytätä samaan kasaan ainoastaan yhden toimialan työntekijät asiakaslähtöisyys täydellisesti unohtaen - organisaation kehittäminen lähtee organisaation tarpeista? Koneisto elää koneistoa varten... voihan organisaation kehittäminen ja sen sietämätön keveys...
Tarja Kärkkäinen
valtuutettu Jokelasta
sairaanhoitaja, terveydenhoitaja